18. elokuuta 2015

10 Years After: Kingdom Hearts II

Sisältää SPOILEREITA


Aika herättää Sora päiväunilta Roxasilla. (khinsider.com)
Peli alkaa verkkaisella johdannolla, jossa pelataan uudella Roxas-nimisellä hahmolla. Hahmo käyttäytyy kuin Sora ja on muutenkin kumman samannäköinen, tarkoituksella. Tässä osiossa pelaaja tutustutetaan uusiin reaktiokomentoihin, jotka muodostavat Kingdom Hearts 2:sen taisteluiden selkärangan. Lopulta peli heittää pelaajan varsinaisen päähenkilön Soran kenkiin seuranaan Donald-velho ja Goofy-ritari. Edessä on jälleen seikkailu joka kuljettaa pelaajaa ristiin ja rastiin Disneyn maailmoissa piirros- sekä Final Fantasy-hahmoihin tuttavuutta tehden.

Pelasta maailmat, taas
Kingdom Heartsin jatko-osassa juonikäänteet muuttuvat astetta monimutkaisemmiksi. Jos ensimmäinen osa ei ole tuttu olet armotta hukassa. Peli kun ei pahemmin selvittele Soran aikaisempia edesottamuksia (alun lyhyttä introa lukuunottamatta). Myös ensimmäisen pelin spin-offia Kingdom Hearts RE: Chains of Memoriesia kannattaa pelata edes hiukan, koska peli viittaa paikoitellen myös siihen. Chains of Memories ja ensimmäinen Kingdom Hearts löytyvät helpoiten Kingdom Hearts 1.5. HD-kokoelmasta PS3:lle.

Ensimmäisen pelin lopussa nitistetty Ansem-roisto ei siis ollutkaan oikea Ansem...tai jotain. Myös Soran kumppani Riku näyttää nyt toisenlaiselta kuin ennen, johtuen hänen flirttailusta pimeyden voimien kanssa. Sattumana sopassa on myös uudet nousukkaat, Organisaatio XIII. Tämä pahisjoukko on temppuillut Soran muistin kanssa ja nyt Organisaatio komentaa Nobody-hirviöitä, jotka ovat uhka jopa ensimmäisen pelin Heartless-roistoille. Liian monimutkaisesti asioita ei kannata miettiä sillä pääosassa on edelleen hirviöiden kurmoittaminen.

Tällä kertaa Sora kumppaneineen vierailee mm. Tronin, Mulanin, Leijonakuninkaan, Pirates of the Carribeanin ja ehkä vaikuttavimman Timeless Riverin maisemissa (, jossa nähdään Wanhojen Hyvien Aikojen Piirrettyjä). Vanhoista maailmoista comebackin tekevät mm. Hollow Bastion, Agrabah, Atlantis, Coliseum ja Halloween Town. Näkemistä ja tekemistä on paljon aina musikaaleista lentävällä matolla liitelyyn. Ja mikä parasta: Jos yhdessä maailmassa tie nousee pystyyn voit edelleen vaihtaa toiseen maailmaan ja palata myöhemmin takaisin. Myös maailmojen välillä tapahtuvat Gummi-lennot ovat uudistuneet kovalla kädellä ja ovat nyt mahtavannäköisiä Shmup-pyrähdyksiä (ja ensimmäistä kertaa myös oikeasti haastavia).
Pelimaailmoissa löytyy näköä ja kokoa. (youtube.com)
Paina kolmiota rämpyttääksesi
Pelillisesti on tapahtunut paljon uudistuksia. Uudet Limit- ja Drive-komennot tuovat taisteluihin uusia ryhmässä (Limit) tai yksin tehtäviä superhyökkäyksiä (Drive), joiden fiksu käyttö on olennaista pelissä pärjätäkseen. Myös muitakin pelin systeemejä on hienosäädetty hiukan aina taikapisteistä alkaen. Kokonaisuus on nyt entistä toimivampi ja erilaiset Drive-muodot takaa entistä monipuolisemman pelityylin.

Mutta tietysti nurisemistakin löytyy. Itse koen negatiivisempana asiana Summonien vähäisemmän roolin, sillä ne toimivat oikein hyvin ekassa pelissä. Limit-komennot ovatkin ottaneet Summonien roolin isommin lämää tekevinä hyökkäyksinä. En myöskään välittänyt siitä että välillä Drive-komento muuttaa Soran Heartless-hirviöksi (ilmeisen sattumanvaraisesti). Tämä viiksettää kun ottaa huomioon kuinka arvokkaita Drive-pisteet ovat. Tähän on tarinalla selitetty syy, mutta pelaajan kykenemättömyys vaikuttaa itse asiaan millään tavalla vaikuttaa omituiselta.

Jos ensimmäisessä pelissä et saanut taistella tarpeeksi niin nyt saat! Pomoja on löyty peliin oikein roppakaupalla, sillä jo pelkästä Organisaatiosta löytyy semmoinen pari tusinaa, joita mäiskitään pitkin peliä. Tämän lisäksi jokainen maailma sisältää omat teemaansa sopivat pomonsa. Lisäplussaa satelee siitä että aina taisteluiden tavoite ei ole vain kurmoittaa aivottomasti toista, vaan tehtävänä voi olla esim. estää hunnien hyökkäys portille tai atsteekkien kultakolikoiden palautus takaisin kirstuun. Niin tai näin, taisteluja ja pomoja on paljon. Ja ne ovat tällä kertaa entistä vaikeampia. Erityisesti hermoja koettelevat lopussa kohdattava Xemnas, joka pistää pelaajan reaktio-napin takomistaidot koetukselle valoshow:llaan. Toinen hyväkäs on noin pelin puolessa vastaan välissä tuleva Demyx. Aivan kuin joku olisi päättänyt että pomo itsellään ei ole tarpeeksi vaikea niin lyödään mukaan vielä(inhokkini) armoton aikaraja.

Pelin lopussa on luvassa rämpytyssulkeiset.
(kingdomhearts.wikia.com)
Pienine virheineenkin Kingdom Hearts kakkonen on edelleen varsin nautittavaa ja erityisen hyvännäköistä pelattavaa, näin 10 vuoden jälkeenkin. Ja vaikka tarina voisi olla selkeämpikin niin Keybladella huitominen jaksaa edelleen kiinnostaa inkarnaatiosta toiseen. Square-Enix ja Disney löivät hynttyyt yhteen toistamiseen ja tuloksena oli jälleen hieno peli, josta Playstation 2-konsoli tullaan muistamaan, aina. Helpoiten Kingdom Heartsin 2:sen pääsee kokemaan Kingdom Hearts 2.5 HD-kokoelman avulla PS3:lle.

Arvosana (PS2:lla)
8/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti