Tuplapelien ostaminen

Tämän kertaisessa postauksessa päätin pureutua yhteen videopeli-keräilijöiden polttavista: Mitä tehdä jos huomaat omistavasi useamman kopion samasta pelistä? Ilmeiset vastaukset ovat: "Myy" tai "vaihda". Itse menen pintaa syvemmälle, sentimentaalisuutta säästelemättä.

Minulle, keräilijälle, kaksoiskappaleet edustavat tukea ja turvaa tässä epävarmassa maailmassa, jossa elämme. Niiden avulla pystyn kokemaan klassiset pelihistorian merkkiteokset uudelleen vielä vuosienkin päästä. Ne ovat turvaverkkoni. Omistaessani saman pelin (tai melkein) useammalle konsolille. Jos toinen matolaatikko sanoo sopimuksensa irti niin ei muuta kuin toinen konsoli hyrräämään. Tällaisia, useamman konsolin, klassikkopelejä kokoelmassani ovat mm. Super Mario Bros. 3 (All-Stars-kokoelma Wiillä ja GBA-versio), Super Mario World (Virtual Console ja GBA.versio), Super Mario 64 (DS ja Virtual Console).

Oni, Bungien se harvemmin puhuttu merkkiteos
(iparchive.org)

Toinen vaihtoehto on pitää kiinni pelin eri versioista erilaisista tunnesyistä. Näistä esimerkkeinä: Metal Gear Solid 2: Substance (PS3 ja Xbox), Oni (PS2 ja PC) ja Halo (Xbox ja Xbox). Nämä pelit ovat tarjonneet lähtemättömiä elämyksiä ja toisaalta määrittäneet minut pelaajana niihin peligenreihin joita pääosin pelaan (pelaan myös muitakin). Kolmas syy saman pelin hankkimiseen on konsolieksluusiviset pelisisällöt, esim. Soul Calibur 2 (PS2 ja Xbox) tarjoaa kummallekin konsolille yhden konsolikohtaisen taistelijan. Näin pelimekaniikkoihin ihastunut pelaaja saattaa hankkia jokaisen version samasta pelistä saadakseen lisää sitä mannaa.

Super Mario All-Stars on Must-have! (nintendolife.com)

Totuuden Hetki

Käsi sydämellä (ja toinen Metal Slug Anthologyllani), en ole koskaan OSTANUT peliä tarkoituksella kahteen kertaan. Tuplakappaleet ovat vaan päätyneet (tai kaatuneet) syliini ostaessani käytetyn konsolin ja sen mukana tulleen pelibundlen tai vaihdon kautta. Osasta kakkospeleistäni olen hankkiutunut (alun ohjeiden mukaisesti) eroon, mutta jäljelle jäävät todennäköisesti jäävät. Oma kantani onkin siis että kannattaa pitää pientä pelikatalogi varalla (mutta älä HORDAA!). Okei, muutama vara-peli on OK, entäs varaohjaimet ja varakonsolit? No, se on jo tarina toiselle päivälle...