Kokoelma kohta kasassa?

Tervehdykset kesälaitumelta!

Kerääjä tosipaikan edessä
Olen nauttinut viime aikoina päivänpaisteesta ja sadepäivistä, joita (pelaajan onneksi) piisaa, mutta  nyt haluan nostaa kissan pöydälle, juhlavasti. Videopelit...ne ovat kivoja ja aivan upeita (taide-) elämyksiä, mutta jos olet kaltaiseni keräilijä ymmärrät varmaan tunteeni kun päräytän pöytään että tie on nousemassa pystyyn. Olen nimittäin aikoinaan laatinut listoja, niin kännykkään kuin tietokoneellekin peleistä, joita haluaisin omistaa, pelata ja kokea. Nyt on kuitenkin niin että lista on, ensimmäistä kertaa usean vuoden keräilyharrastukseni aikana, kuivumassa kokoon. Yleensä olen selvinnyt tällaisista tilanteista keräämällä itseni ja kertomalla itselleni mitä haluan, videopelien keräilijänä. Siten olen löytänyt keräämiselleni ja pelikokoelmalleni uuden suunnan. Tänään se ei tule pelastamaan minua.

PS1, PS2 ja PSN-pelejäni (oma kuva)

Vilkaisen ympärilleni
Olen onnekas omistaessani sellaisia melko harvinaisia ja hienoja pelitaideteoksia kuin Croc: Legend of Gobbos, Croc 2, Dragon Quest VIII, Oni, Ape Escape-trilogia, TimeSplitters-trilogia ja Metal Slug Anthology, Final Fantasy IV (DS-remake) ja monia muita klassikoita. Osaa onkin saanut metsästää kissojen ja koirien kanssa. Olen kahlannut lukuisia nettikauppoja läpi, mutta koskaan en ole hirveitä hintoja peleistäni maksanut ja muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ovat pelini aina maksaneet max. 20e, usein jopa reilusti alle. Kunto taas kokoelmallani on paria poikkeusta lukuunottamatta ihan priimaa. En halua omistaa jokaista jokaiselle konsolille julkaistua peliä, vaan vain valiojoukon, ne omat lapsuuteni suosikit tai mielenkiintoisimmat kuriositeetit. Bulkkipelit eivät niinkään kiinnosta ellei niissä ole jotain mihin voin itse, pelaajana tarttua tai samaistua. Tai riippuu tilanteesta...



Omistan, pikaisesti laskettuna, kahdeksan pelikonsolia (tai kaksitoista jos taaksepäin yhteensopivuudet lasketaan mukaan). Pelikokoelmani taas käsittää noin 200 peliä, laskutavasta riippuen, joista riittää minulle vielä aimo annoksen hupia tulevillekin vuosille. Tällä haavaa hankintojen listalla olisi vielä noin neljästä kymmeneen peliä ja sitten on edessä seinä. Tätä argumenttia puoltaa myös se että asuntoni hyllytila huutaa jo nykyisellään hoosiannaa eikä tälle asialle ole tulossa muutosta. Kaikki tämä on ollut tiedossa jo jonkin aikaa, vaikka nyt vasta huomaan siihen reagoivani. Ajatus sai alkunsa siitä kun Playstation 4:sen oston jälkeen päätin etten tulisi ostamaan enää yhtäkään uutta konsolia TV-tasoni alle. Se päätös piti.

PS3-pelejäni, oikealla pinossa PSN-pelejä (oma kuva)

Wii, Virtual Console, PS4 ja Xbox-pelejä
(oma kuva)

Onks se loppu ny?
Pelikokoelmani tulevaisuus tuleekin näyttämään varsin mielenkiintoiselta, sillä muutamia lisävälineitä, tarvikepäivityksiä ym. vastaavia lukuunottamatta edessä on vieroitus Tori.fistä ja Huuto.netin pelimarkkinoilta. Olen tehnyt sieltä uskomattomia löytöjä ja suosittelen niitä jokaiselle videopelien keräilyä harrastavalle. Kaikille se ei kuitenkaan sovi, sillä itsekin olen meinannut addiktoitua siihen monta kertaa. Mutta kun muistaa pitää järjen mukana touhussa sekä silmät ja korvat auki, on se varsin pätevä apuväline vanhempien pelien naaraamiseen.

Itse taas, tulen siirtämään Valvomo-peliblogini tulevaisuudessa entistä enemmän pelaamispainoitteiseksi. Blogiini aion ympätä pelikokemuksia kulissien takaa kun kaltaiseni naavaparta kompastelee ensimmäistä kertaa menneisyyden merkkiteosten parissa. Tähän liittyen aion epäpyhästi luvata perehtyä tulevina vuosina pelaamatta tai vähälle pelaamiselle jääneiden merkkteosten läpipeluuseen. Edessä on niin lyhkäisempiä Call of Duty-kampanjoita kuin Final Fantasymaisia roolipelijärkäileitä ja kaikkea siltä väliltä. Työnsarkaa siis riittää! Ensimmäisenä läpipeluu listalla komeilee Batman Arkham Knight. Varmaa on vain yksi: Hauskanpito edellä mennään, aina.

GAME ON!