 |
| Valvomolaisen aika on mennyt Watch_Dogsin parissa (tomshardware.com) |
Arkistojen aarteista nousee jälleen! Tällä kertaa aikakone pysähtyy vuoteen 2013, jolloin olin tehnyt Youtubeen pätkän sen hetkisestä videopelikokoelmastani. Pikaisesti laskettuna kyseinen kokoelmani käsitti noin 70 teosta. Naftaliinista nousee esiin sen hetken hankintoja, jotka ovat jo vaihtaneet omistajaansa, mutta myös videopelikokoelmani kulmakiviä, jotka komeilevat edelleen hyllyssäni. Vaihtareiden joukkoon meni mm. hyviä ideoita esitellyt, mutta karvaaksi pettymykseksi osoittautunut Crash Nitro Kart, Kingdom Hearts 2, joka vaihtui 2.5. HD-versioon ja Max Paynen PS2-versio, joka vaihtui sulavampaan Xbox-versioon. Ja uusia hankintoja on niitäkin tullut, ja konsoleita myös! Uusista konsoleista kovin yllättäjä oli ehkä Nintendon Wii, joka ylitti kaikki odotukset ja on nyt yksi allekirjoittajan vakikonsoleista. Pelitunteja sen sijaan on uponnut eniten, paitsi Arkham Cityn esi-osaan, Arkham Originsiin, myös PS4-versioihin Watch_Dogsista ja Middle-Earth: Shadow of Mordorista.
 |
| Metal Sluggia retrompaa ei olekkaan! (mobygames.com) |
Erityisiä ylpeyden aiheita ovat muutamat helmet kokoelmassani, joiden eteen on saanut tehdä töitä, tai sitten ne ovat sattumalta kaatuneet syliini. Lempiesimerkkini jälkimmäisestä on Metal Slug Anthology PS2 konsolille, jonka tulin ostaneeksi tori.fistä uudenveroisena, ohjeineen päivineen kahdella eurolla plus postikulut. Tai Onin kaltainen kulttiteos jonka tulin hankkineeksi pari vuotta sitten PC:lle kirpparilta eurolla. Sitten on sellaisia pelejä, joista olen maksanut enemmänkin mutta tärkeintä ei ole ollut se rahasumma vaan se että nämä, harvinaisemmat pelit ovat yli päätänsä löytäneet kokoelmaani. Sellaisia ovat esim. Croc 2 PS1:lle, Super Mario All-stars Wiille ja oudosti, Tony Hawk's Project 8 PS3:lle. Lisäksi posteljooni kantaa parasta aikaa postiluukusta sisään mm. sellaisia herkkuja kuin Dragon Quest VIII: Journey of the Cursed King PS2:lle, joiden varjossa kelpaa kesää paistatella.
Nykyään, pari vuotta myöhemmin kokoelmani käsittää noin 170-190 peliä (laskutavasta riippuen), painotus kuitenkin aina laadussa eikä määrässä, ja vielä olisi muutama roikale tulossa, jos hyllyt vaan antavat myöten. Voin ylpeänä sanoa, että (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) suurin osa pelikokoelmastani on kunnoltaan ihan pitelemättömiä ja uudenveroisia, loput vähintäänkin hyvässä kunnossa. CIB-tasoa siis. Ainoat poikkeukset ovat pelit jotka ovat niin vanhoja tai hankalasti saatavilla että niissä on muutama skraadu, mutta nekin toimivat moitteetta. Silti olen onnistunut käärimään kyseisen kokoelman suht halvalla viimeisen kahden-kolmen vuoden aikana. Tänä aikana olen ennakkotilannut peleistä vain yhden (nyt kaksi).
Kyllähän tällainen muistelu ja menneissä vellonta herkistää vanhaa naavapartaa, mutta se on yksi olennainen osa videopelien keräilijän elämää. Se että tekee kokoelmansa kanssa joskus muutakin kuin pelaa. Huomaankin usein vain katselevani pelikokoelmaani ja nyökkäilevän tyytyväisenä. On se hienoa olla pelikeräilijä!
Game on!
Tässä vielä kyseinen, oma videopelikokoelmavideoni vuosimallia 2013:
https://www.youtube.com/watch?v=jYh8MOpuQhU
Kyllähän tällainen muistelu ja menneissä vellonta herkistää vanhaa naavapartaa, mutta se on yksi olennainen osa videopelien keräilijän elämää. Se että tekee kokoelmansa kanssa joskus muutakin kuin pelaa. Huomaankin usein vain katselevani pelikokoelmaani ja nyökkäilevän tyytyväisenä. On se hienoa olla pelikeräilijä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti