Kutistuvan manuaalin mysteeri

+

Tähänkö on tultu?
(rarityguide.com)

Jos olet viime aikoina selannut uudenkarhean pelisi nelisivuista ja kaksiväristä manuaalia ja raapinut
päätäsi, niin tämä on sinulle. Tuntuu nimittäin siltä, että yhä useammin videopelien manuaalit on ulkoistettu peliin itseensä, pakollisiksi tutoriaalijaksoiksi. Näissä pelaajalle selitetään pelimaailman
lainalaisuudet, kädestä pitäen. Antaisivat vain pelaajalle mahdollisuuden skipata kalvosulkeiset, niin halutessaan. Toisaalta, pakko myöntää että välillä nämä opastusjaksot ovat naamioitu paremmin osaksi peliä, ihan käypäksi sisällöksi. Valitettavasti aina asian laita ei kuitenkaan ole näin. Pahimmillaan koko peli tuntuu loputtomalta tutoriaalijaksolta, jonka loputtua pelaajalle jää vain turhautunut olo.

Super Mario-pelien ohjeista ei värejä puutu. (replacementdocs.com)

Se joka ei ole ollut todistamassa männävuosien manuaalien väriloistoa ei välttämättä ymmärrä, että mitä setä tässä valistaa. Ennen läpyskät olivat pulskia ja värikkäästi kuvitettu, esimerkiksi manuaalin sivun reunassa saattoi seikkailla pelihahmoja tai koristesymboleja. Sellaista opusta luki kuin peliraamattua, pitkään ja hartaasti. Se tarjoili ne tärkeät tärpit, joilla pääsi pelimaailman syrjään kiinni. Lisäksi saattoi olla että ohjeläpyskän kylkiäisenä pakettiin kuului pelialueen kartta, tarroja, julisteita, mitä milloinkin. Nykyisin vastaavat tilpehöörit on jemmattu tiukasti pelien collector-limited-special-editioniin.

MGS-sarjassa osa ohjeista on sarjakuvamuodossa (replacementdocs.com)

Toivottavasti tulevaisuudessa manuaalit tekevät paluun pelikotelon väliin, eivätkä diskettiin. Pahin kuviteltavissa oleva vaihtoehto on ns. pc-syndrooma, jossa eteen lyödään kymmeniä sivuja mustavalko-pdf:ää, ilman kuvia. Vähempikin tappaa lopunkin innon ohjekirjan koluamisesta. Tällaisena aikana, kun videopelien ja pelikonsoleiden kehityskustannukset ovat nousemassa pilviin, tätä ei voi kyllin korostaa. Kuvitellaan että Pertti Peruspelaaja ostaa ihka uuden AAA-pelin. Tällöin on entistä tärkeämpää pelikotelon sisältö vastaa sitä rahasummaa minkä Pertti on lätystään maksanut. Vimpan päälle tehdyt pelimanuaalit, kartat, tarrat, avaimenperät, keräilykortit ja muut ovat suhteellisen halpoja tapoja, jolla tämän voi totetuttaa. Ne tuovat kuitenkin merkittävää lisäarvoa tuotteelle ja tekevät niistä astetta kiinnostavamman.

Pelintekijät ja julkaisijat, älkää aliarvioiko hyvin tehdyn manuaalin voimaa, jatkossakaan!