Valvomo: Children of Skyrim & Co.

Tulin hankkineeksi Skyrimin PS4:lle!
(Elder Scrolls V: Skyrim, oma kuva)

Vaihtokaupat

Terveisiä lumen ja jään saartamasta maasta! Varhainen kevätsiivous kärpänen meni ja puraisi: Kolme peliä lähti kiertoon ja vastineeksi haettiin remasteroitu Elder Scrolls V: Skyrim PS4:lle. Mitä tulee vaihtoihin niin vanha (PS3-)Skyrim sai purra palttua, samoin parit tanssimattopelit (DSS-sarjalaisia). Nykyisin kun tulee tantsuiltua pääosin vain ja ainoastaan PS2:sen Dance Factorylla, joka muuttaa CD-levyjen biisit tanssiaskeleiksi. Tällöin tanssittavien biisien arsenaali kasvaa niin huikeaksi että muilla tanssimattopeleillä voi käytännössä heittää hanhea! Hintaa uudemmalle Skyrimille mätkähti vajaat neljäkymppiä ja kirsikkana kakkuun mossahti vielä perusversion lisäksi steelbook-kannet pelistä. Enpä voi valittaa!

Vielä Vähän Skyrimistä...

Vaan eipä sillä, kun otetaan faktat faktoina niin Skyrimin Special Edition-painos ei ole aivan NIIN spesiaali. Graafisesti on tehty vain pientä pintaremonttia, ei täydellistä kasvojen kohotusta uuden sukupolven rautaa varten. Merkittävimmät buustaukset onkin paukutettu, ansaitusti, tasaisempaan ruudunpäivitykseen ja lataustaukojen lyhentämiseen. Myös pelillisesti paketti on ennallaan eikä kokonaisuuteen ole keksitty uusia kilkkeitä. Mainittakoon kuitenkin että pelin DLC-lisärit sisältyvät samaan savottaan. Pelitallennukset eivät kuitenkaan siirry edellisen sukupolven versioista, mikä on sääli peliä pidemmän pelanneille.

Okei, Skyrim on siis hienoinen graafinen päivitys, jossa on siloiteltu edellisen sukupolven suorituskykyongelmia. No biggie, eh? Väärin! Skyrim: Special Editionin ykkösjuttu on konsoliversioiden (ilmainen) modituki. Ja vaikka PS4:llä on moditilanne (kuulemma) huomattavasti heikompi kuin X-box Onella niin eivät Peliasemankaan asiat ole kovin huonosti. Modeja löytyy vaikka mimmoisia ja niitä saa ketjuttaa mielin määrin ja fiksailla niiden latausjärjestystä. Modeissa onkin tarjolla joko kivempaa silmäkarkkia tai ihan uutta sisältöä peliin (uusia luolastoja, pelaajan kotitaloja, boss-hirviöitä ym.). Osa näistä on jopa ihan maksullisen sisällön tasoista! Tässä siis onkin Skyrim: SE:n todellinen pihvi!

Nordsoturitar ja hänen uskollinen varjonsa.
(Elder Scrolls V: Skyrim, oma kuva)

Upgrades 2.0

Asiasta toiseen, mutta ei niin kovin kauas. Jokainen vähänkään isomman pelikokoelman Playstation 4:llä omaava on varmaan tässä vaiheessa tullut ainakin kerran siihen lopputulokseen että kovalevy alkaa olemaan täynnä. Aloitin PS4-pelailuni ensin 500 gigan mallilla, joka huusi hoosiannat jo hyvin pian. Tästä sitten ripeä askellus Giganttiin ja hyvällä diilillä yhden teran monoliitti plus viidet pelit hintaan 430e. Kun vielä vanha pleikka saatiin myytyä eteenpäin niin sekin poiki rahaa about 250e, joten mahalasku ei ollut kummoinenkaan.

Vaikkei PS4-Skyrim ältsy-upee olekkaan niin silläkin on hetkensä!
(Elder Scrolls V: Skyrim, oma kuva)

Se taustoista. Nyt kovo-ongelma on taas nostanut päätään, joten lähitulevaisuudessa on jälleen aika tarttua härkää sarvista. Toisinaan oma apu on se paras apu. Tilasin nimittäin hiljattain Jimms PC-storesta 160e:lla kahden teran kovalevyn, joka olisi tarkoitus tunkea pleikkarin sisuksiin. Aikaisemminhan tein samanlaisen stuntin toiselle PS3-konsolilleni, jonka buustasin 12 gigasta 500:aan gigaan. Koko komeus meni heittämällä läpi, kiitos Youtuben loistavien ohjevideoiden. Mistään älykkyystestistä ei siis ole kysymys, mutta kyllä kovalevyn vaihdossa kantsii tietää mitä tekee ettei pamahda neljän sadan euron slottimasiina paareille!