14. maaliskuuta 2016

Taikatammea Murun Kanssa

Taikatammi pistää matikkapään kovalle.
(Huuto.net)
Rottamaisen hauskaa!
Tulipahan taas tehtyä temppujen temppu! Päätin yhdistää nostalgisen pelimatkailun ja avopuolisoni pelilukutaidon kehittämisen. Tällä kertaa oli vuorossa kirjastosta lainattu, lapsuuteni iki-vinkeä, (matikka)peli PC:lle Hugo: Taikatammi. Ensimmäisen kerran pitelin kiekkoa kätösissäni seitsemän-kahdeksan kesäisenä saatuani sen joululahjaksi. Kautta myyrän viiksien, Siinäpä menikin sitten taas valvomolaisen välipäivät!


Elämäni Eväsretki
Pelissä pelataan Hugo-peikon pojalla Ratilla, joka on perheineen eväsretkellä metsässä. Kesken kaiken paikalle pyyhältää peleistä tuttu paha noita-akka, joka päättää pilata Ratin reissun lumoamalla puun ja Ratin. Alkaa tapahtumien sarja joka sinkoaa Ratin toiselle puolelle metsää! No, onneksi metsän toisella puolella häntä odottaa uusi tuttavuus, Mulle-myyrä. Hän antaa Ratille kartan kotijoukkojen luokse ja näin alkaa hervoton metsässä säntäily Ratin perheen luokse, ennen kuin eväskorin antimet on mässäilty. Aina tasaisin väliajoin Mullella on heittää Ratille myös matikkatehtäviä (, joiden vaikeustaso määritetään pelin alussa). Näitä tehtäviä ratkomalla pelaaja ansaitsee lisää aikaa alati tikittävään tiimalasiinsa.

Matikkatehtävät pitävät sisällään jousiammuntaa, jänöjen pelastamista vesiputoukselta, lintujen ruokintaa, kalan pelastamista krokotiilin kynsistä, kahden rakastuneen madon yhteensaattamista ynnä muuta kivaa. Mielikuvitus on siis ainakin ollut mukana tehtäviä suunnitellessa! Toisaalta täytyy sanoa, rehellisyyden nimissä, että osassa tehtävistä on taustalla niin kieroutunut logiikka että ihmetellä täytyy. Onneksi sekin ihmettely tehdään naurunremakan säestyksellä! Tehtävät arvotaan lennosta, joten kaikkea ei välttämättä pääse näkemään ensimmäisellä läpijuoksulla.

"Jäit ilman kakkua, kaveri!"
Ja läpäisystä puhuen...Peli on pian pelattu loppuun yhdeltä istumalta. Tämä on toisaalta ihan hyvä sillä tallentaa ei voi. Vaihtoehtoisia reittejäkin löytyy kartasta, mikä on pikantti lisä, mutta riippumatta reitistä juoksuanimaatio ja -ympäristö ovat samat kuin toisellakin reitillä. Kivaa on siis luvassa tasapuolisesti riippumatta reittivalinnastasi. Ainoa lisävivahde on koskenlasku, jolle on oma vähän tankerompi koskenlasku-pelitila.

Kaiken kaikkiaan Taikatammi on varsin pätevää viihdettä perheen pienimmille. Me aikuisemmat saamme pelistä lähinnä hyvät naurut ja leppoisan pelikokemuksen, vaikka osa vaikeimman vaikeustason tehtävistä olikin aikamoisia pähkinöitä. Pienenä varoituksen sanana mainittakoon että ainakin itselläni oli ongelmia löytää yhteensopiva kokoonpano Taikatammen pelaamiseksi nyky-PC:llä, joten varaudu säätämään. Lohdutuksena voin sanoa että peli on kyllä vaivansa arvoinen. Mullemaisen hyvää päivää sulle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti