Vaikka pyrin karttamaan ns. huonoja pelejä viimeiseen asti niin toisinaan niitäkin tulee päätyy hyllyyn. Lisenssi onkin ehkä yksi yleisimpiä syitä jolla huonot pelit pääsevät kuin koirat veräjästä, sillä on peli kuinka takelteleva tahansa tai muuten puutteellinen niin lisenssin varjolla sille annetaan ummet ja lammet anteeksi. Vaan myöhemmin on realitycheckin aika
 |
| Path of Neolla on hetkensä. (playstation.com) |
Jokseenkin keskinkertaisen Enter the Matrix-pelin jatko-osassa luvassa oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus päästä pelaamaan Matrix-sarjan sankarilla, Neolla. Harmi vaan että kokonaisuus oli ryssitty harvinaisen sekavalla toteutuksella (ne "mukataiteelliset" välivideot), bugeilla ja kamalan ponnettomalla ääninäytellyllä (ei edes alkuperäisillä näyttelijöillä). Kokonaisuuden kruunaa koko pelistä kuultava karu toteutus mataline tuotantoarvoineen (ne vanhahtavat grafiikat ja aneemiset pelitasot).
Näistä puutteistakin huolimatta peliä kärsii pelata paatuneena Matrix-fanina ja osittain juuri siksi ettei meille Matrix-kung fun faneille paljoa parempaakaan ole tarjolla. Ja pelin lähitaistelu toimiikin parhaimmillaan yllättävänkin hyvin. Sääli ettei tätä systeemiä koskaan syvennetty sen enempää. Parempia Bullet time-pyssyttelyjä taas mahtuu maailmaan aina Max Paynesta Strangleholdiin. Siksi suosittelenkin muita pelaajia kiertämään Neon polun kaukaa ja keskittymään näihin klassikoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti