Kesän kirpeimmät

Valvomo baunssaa

Tulipahan tempaistua tenkapoot Riikan rytmeissä taannoisella Latvian matkalla. Kyseinen kuvamateriaali on kuvattu Riikan keskustan kupeessa sijaitsevasta Alfaparksin kauppakeskuksen kinon edestä. Pelinä toimi NX Pump it: New Xenesis. Lienee varmaan sanomattakin selvää edellisestä tanssipelituokiostani onkin aikaa...

Valvomo goes Saturday Night Fever!
(Oma Kuva)

Vaikka koitoksen loppuarvosana alkoi F:llä ja nuotit menivät enemmän mistin kuin Perfectin puolelle niin kivaa oli. Ilon kautta mennään, aina. Siitähän pelaamisessakin pohjimmiltaan on kyse. Plus rakastan pohjattomasti ISOJA arcadekabinetteja ( ja FLIPPEREITÄ!), joten pakko oli tukea. Eikä viidelläkymmenellä sentillä ei voinut paljoa mennä metsään!

Luvassa jauzaa!

Tanssipeli tarjosi siis rapsakkaa ripaskaa ja kohtuullista kohellusta sekä kaatuilua paikallisella discotechilla. Alla videoclipsi koettelemuksesta, jonka kyyläämistä jokainen voi miettiä oman omatuntonsa mukaan:
https://m.youtube.com/watch?v=VeGueQcn8fc

15 Years After: Metal Gear Solid: Sons of Liberty Subsistence

SISÄLTÄÄ SPOILEREITA

Raiden on MGS2:sen uusi päähenkilö.
(technobuffalo.com)

"It's Snake, call me Raiden."
Metal Gear Solid 2 käynnistyy harhaanjohtavalla prologilla, joka antaa pelaajan ymmärtää että peli pelattaisiin ykkösosasta tutulla sotasankarilla, sotilasklooni Solid Snakella. Pian paljastuukin että Tanker-prologin jälkeen alkava varsinainen peliosuus pelataankin täysin uudella hahmolla. Tämä märkäkorva kutsuu itseään Jackiksi, koodinimeltään Raideniksi.

 Raiden onkin ehkä yksi MGS-sarjan ristiriitaisimpia hahmoja, toiset inhoaa ja toiset tykkää. Esimerkkinä tästä käy pelin juonen yksi tärkeimmistä sivuhaaroista, Jackin ja hänen tyttöystävänsä Rosen välinen Codec-keskustelujen parisuhdeterapia. Minä kuitenki tykästyin Jackiin ja tapaan jolla hänen hahmonsa oniin täynnä inhimillisiä heikkouksia. Nämä nyanssit erottavat hänet tier1-kaliberin kloonisoltusta, Solid Snakesta, usein edukseen.

Raiden saa pelissä tehtäväkseen soluttautua Big Shell-kompleksiin, joka on kahden heksagonin muotoinen öljytankkarialus. Alus on joutunut terroristien kaapattavaksi, he uhkaavat päästää valloilleen laajan ympäristökatastrofin ellei heidän vaatimuksiinsa vastata. Lisäksi terot ovat ottaneet paikalla pälyilevät VIP-kohteet panttivangeikseen, tärkeimpänä itse Presidentin. Ja mikä pahinta, terroristeja kuulemma johtaa henkilö joka kutsuu itseään Solid Snakeksi. Mitä ihmettä? Ja vielä ihmeellisempää on tulossa! MGS 2:nen on juonikäänteidensä puolesta huimin MGS-seikkailu, mitä olen koskaan pelannut ja se on paljon se.

"Just don't ask for Pegleg-Pete. He's gone for good."
Peli sisältää MGS:lle ominaisen hiippailun ja toiminnan sekoituksen lisäksi Semtex-ansojen purkamista sniputtamalla, jemmattujen pommien etsimistä ja jäädyttämistä, elämää suurempia pomomatseja. Ehkä mieleenpainuvin hetki on ärsyttävä mutta komea uinti-osuus ja hidastempoinen escort-tehtävä. Mitä pelihahmoihin tulee niin MGS2:nen menee astetta enemmän ihon alle. Snake, Otacon, Campbell, Rose (Raidenin tyttöystävä) ja kumppanit ovat jokainen omanlaisiansa persoonia ja jokaisella on oma roolinsa, spottivalonsa pelin tarinassa.

Snake Talesin myötä myös Snake saa oman osansa tarinassa.
(youtube.com)

Pääpelin kylkiäisenä Subsistence-painoksesta löytyy useita muita pelitiloja mm. VR-harjoitustila, jossa pääsee pelaamaan Snakena sekä Raidenina, Boss Survival-tila, Skateboarding-tila, joka lähenee Toni Haukan hommeleita sekä viimeisenä muttei vähäisimpänä Snake Tales. Tässä tilassa päästään tutustumaan Snaken vaiheisiin Big Shellin tankkerissa toimien näin tarinan toisena puoliskona, jota pelaaja ei päässyt pääpelissä pelaamaan. Lyhyesti? Jos hankit MGS 2:sen niin hanki Subsistence. Myös seuraavien sukupolvien HD-versio sisältää lisärin sisällön.

Vaikka monet fanit kokivat karvaan yllätyksen huomatessa Raiden-hahmon kahmaisevan leijonanosan peliajasta niin MGS 2 esitteli pelaajille ainutkertaisen tarinan, ja ennen kaikkea kokemuksen. Pelinä MGS 2 on ehdottomasti lähempänä ensimmäistä Metal Gear Solidia kuin osia 3 ja 4. Kaiken kaikkiaan Metal Gear Solid 2 on loistava peli, ehdoton klassikko ja mielestäni yksi sarjan parhaista peleistä ellei jopa paras.

Arvostelu: (PS3:lla, HD-remake)
9/10

Arvostelu: Super Mario All-Stars (Wii)

Super Mario Bros 3. on kestoklassikko.
(videogamer.com)

Mitä tapahtuu kun lyödään Super Mario Bros. 1, 2 ja 3 samoihin kansiin ja ympätään mukaan vielä aiemmin Euroopassa ja Amerikassa ilmestymätön Lost Levels-peli? Entä kun nämä klassikot puetaan alkuperäisen kasibittisen sijaan kuudentoista bitin hehkuviin väreihin? Lopputuloksena oli armoton pikaklassikko: Super Mario All-Stars. Tämä kultakimpale ilmestyi jo aikoinaan Super Nintendolle ja oli eittämättä yksi ysärin kovin kiekko.

Pitkällisen odotuksen jälkeen All-Stars julkaistiin uudelleen Wiille Marion merkkipäivän kunniaksi. Itse julkaisu taas on tyylipuhdas SNES-käännös. Tämä on sekä hyvä että huono asia. Jotain pieniä korjauksia peliin olisi toivonut ja peliin olisi voinut ympätä myös astetta modernimman ulkoasun New Super Mario Bros.-pelien tapaan, vaikka vain vaihtoehdoksi, R-type Dimensionin tapaan. Tällöin pelaaja pystyisi milloin vain kesken peliä muuttamaan pelin ulkoasun moderniksi tai retroksi, vaikka kesken pelin. Super Mario Maker on ehkä lähimpänä tätä ideaalia. Näin puristit voisivat nauttia SNES-jurasauruksestaan ja vähemmän nostalgiset visuaalisesta ilotulituksesta. No, näinhän nyt ei kuitenkaan käynyt, mutta nauttiihan All-Starsista silti.

Mariolla Swengaa Taas!
(Giantbomb.com)

Mutta siis faktat tiskiin: Kaikki toimii. Grafiikat, musiikit, kontrollit, koko paletti. Kaikki on yhtä tiukkaa timanttia kuin ysärin ytimessä aikoinaan. Jos omaat kyseisiin peleihin armottoman nostalgia-arvon niin korota pelin arvosana ysiksi. Perusperteille peli on "vain" kultaisen kuusitoista bittisen aikakauden tasopomppujuhlaa neljän pelin voimin.

Arvosana (Wii:llä)
8/10

Noitureita ja Nuolia

Viime aikoina vapaa-aikani on valunut kahteen suuntaan: Playstation 4:sen roolipelijärkäleeseen Witcher 3: Wild Hunttiin ja yhtä lailla loistavaan, DC:n sarjakuvahahmoon perustuvaan, Arrows-sarjaan.

Witcher 3:sen maailma täytyi kokea.
(Kotaku.com)

Witcheri paljastui yllättävän hyväksi rpg-eepokseksi ja vaikka olen raaputtanut vasta pelin ensimmäisiä tehtäviä niin olen edelleen subjektiivisesti pahassa koukussa. Timanttinen ääninäyttely, uskomattoman laaja pelimaailma sekä vahvat hahmot veivät mennessään! Witchereiden lore on tullut myös tutuksi sattuman kautta omistamani Witcher-liitteen ansiosta, joka kertoo olennaisimmat edellisten Witchereiden edesottamuksta.

Arrow-sarja taas kumpuaa DC-sarjisten Vihreän Nuolen tarinasta. Miljonääri Oliver Queen palaa viiden vuoden jälkeen autiolta saarelta, mutta tällä kertaa hänellä on kana kynittävänä kotikaupunkinsa, Starling Cityn, isokenkäisten kanssa. Alkaa tapahtumien vyyhti jonka myötä Oliverista sukeutuu oikeutta nuolin jakava Arrow-vigilantti. Aivan mahtavaa huttua! Nyt jo toinen kausi tätä juhlaa menossa ja verkko vaan kiristyy!

Arrow vakuutti!
(Dccomics.com)

Ötökän Elämää
Ei kahta kivaa löytöä ilman kolmatta! Eräs muikea ylläri oli hiljattain kirpparilta löytynyt, melkoisen hyväkuntoinen, Ötökän Elämää-peli ykköspleikkarille, karmeiden suomidubbien sävyttämänä (, totta kai!). Nostalgian sävyttämät lasit silmilläni pulitin vaaditut verirahat, eli yhden ja puoli Erkkiä, ja poistuin putiikista mukanani pala lapsuutta.